lauantai 30. heinäkuuta 2011

Chania (21.07.)

Vaikea päättää että mistä aloittaisi. Sen verran paljon ihmeellisiä asioita tuntuu maailmassa olevan. Chania, ikivanha satamakaupunki Kreetan saaren länsipäädyssä oli elämyksellinen. Vanhasta kaupungista oli vielä kauppakuja jäljellä ja osa entisistä asuinrakennuksista oli pystyssä ja kunnostettu asuinkäyttöön, osa oli raunioina ykköskerroksesta ylöspäin. Vanha kauppakuja muistutti tyyliltään melkein tuhannen ja yhden yön tarinoita tunnelmiltaan, vaikka olikin siis Kreikassa. Kaikki kujat olivat siistejä ja värikkäitä. Tiililaatoilla päällystetty kuja oli punainen, rakennuksien ovet olivat sinisiä tai vihreitä ja talot itsessään keltaisia tai vaalen kerman värisiä. Vihreät köynnökset kiipeilivät talojen seinillä ja muodostivat tuetun katon kauppakujan ylle. Sataman edustalla oli vanha majakka ja lahden poukaman kaaren ymprille on vuosien saatossa muodostunut ravintoloiden ja kahviloiden kehystämä bulevardi.

Viileän merituulen puhaltaessa keskiyöllä pieni satamakaupunki oli paikoittain eloisampi ja kansainvälisempi kuin Amsterdam. Kielien ja tyylien ja kulttuurien sekamelska kaukana jumalan selän takana oli suorastaan hämmästyttävä. Ihmisiä asuu sitten todella etäisissä ja hankalasti saavutettavissa paikoissa. Matka Irakliosta Chaniaan kiemurteli loputtomien vuoristoteiden halki. Mentiin ylös ja alas, nähtiin melkein sademetsämäistä luontoa yhdellä hetkellä ja toisena hetkenä jotakin mikä muistutti suota. Vähän matkaa kuljettua visualisaatio oli kuin preerialta kun suunnattoman siipikärkivälin kotkat kaartelivat tasankojen yllä.

Oli mielenkiintoista huomata, että vielä melkein 30-vuotiaanakin sitä kokee sitä iänikuista samaa matkapahoinvointia, mitä koki lapsenakin. Kuva jossa seison tien vieressä on otettu hetki pahoinvointikohtauksen jälkeen, joten en näytä siinä kovin raikkaalta. Ajomatka kulki useiden lähes autioituneiden kummituskaupunkien läpi, joiden kaupunkisuunnitteluarkkitehtuuri oli varisin simppeliä. Eli kaupungin läpi menee yksi autotie ja kaikki kaupat ja ravintolat ovat tien molemmin puolin. Hyvinkää näytti hyvin samalta tässä suhteessa n. 15-vuotta sitten. Loputtomassa kuumuudessa (+32) saaren sisäosissa vapaana vilistävät vuohet mutustivat pensaita sijoittaen itsensä taktisen taitavasti varjoisten läikkien alle, joita ohuet puunrungot langettivat maastoon.

Viehättävässä pikkukaupungissa oli myös hyvin varustettu levykauppa, josta löytyi Doorsin tänä vuonna julkaistu live-taltiointi ja pienen matkan päässä oli jäätelöpuoti jossa oli paljon erilaisia herkullisia sorbetteja joista mustaherukka oli suorastaan lyömätön yhdistelmä yhdessä sitruunan kanssa.

Opin myös mielenkiintoisen yksityiskohdan kreikkalaisesta kulttuurista. Ravintolassa on pakko istua niin, että voi katsoa merta samalla kun syö, muuten on ilmeisesti loukkaavaa ruokailla, koska ei osoita kykyä arvostaa luonnon kauneutta. Kreetalla oli myös oma salaattinsa jota piti maistaa. Se koostui sipulitomaattimurskasta ohraleivän pääll siten että kolmantena kerroksena oli vuohenjuustoa ja oliiveita.

Kaiken kaikkiaan hämmästyttävä paikka. Kaupungin ympärillä oli vanha kuivunut kolmisen metriä syvä vallihauta, jossa oli futiskenttä, ulkoilmateatteri ja jonkinlainen taidefestiviaali jota en ehtinyt sen tarkemmin tarkastelemaan. Seuraavana päivänä olikin sitten matka kohti Samarian solaa, josta kirjoitan myöhemmin lisää.

6 kommenttia:

  1. Ihastuttavia kuvia, hauskanoloinen matka , matkapahoinvoinnista huolimatta : ) Ota kaikki ilolla vastaan ja nauti, hyvä kun pidät pitkähihaista paitaa, muuten paistuu tuossa helteessä. Pidä ihana loma, jonka ansaitset moninkertaisesti. ännä

    VastaaPoista
  2. Chania on todellakin kiehtova paikka, olen käynyt siellä kaksi kertaa. Sinällään kansainvälisyys ei yllätä, sillä lähistöllä on todella paljon turistirysiä matkalla kohti länsirannikkoa.

    VastaaPoista
  3. Olen kirjoittanut sinulle nyt käsin kaksi kirjettä ja kummankin olen hukannut jonnekin. Eilen olin ilmeisesti laittanut vihkon auton katolle ennen liikkeelle lähtöä. Portugalissa ilmeisestikin mikä tahansa irtain hyväkuntoinen tavara kelpaa eteenpäin, sillä en löytänyt vihkoani parin tunnin päästä yöllä enää.

    Hyvä, että kelpasi. Toivottavasti löytäjä opettelee dekryptaamaan suomea.

    VastaaPoista
  4. Kiitos kirjeistä, arvostan kovasti että olet niitä kirjoittanut, vaikka en niitä olekaan saanut :). Tässä tilanteessa selvästikin ajatus on tärkein. :)

    VastaaPoista
  5. En ollut päässyt edes siihen pisteeseen saakka kummassakaan monisivuisessa kirjeessä, että olisin kiittänyt synttärilahjastasi. Etenkin Katzenjammer on herättänyt paljon suosiota ja olen pitänyt siitä todella paljon.

    Tällä hetkellä se on lainassa eräällä hollantilaisella molekyylibiologian tohtorilla ja hänen kalifornialaisella miehellään (pitäisit etenkin miehestä aivan varmasti, toivottavasti tapaat hänet joskus).

    Kokeile muuten sellaista ranskalaista hiphop-kollektiivia kuin Chinese Man.

    VastaaPoista
  6. Selvio :). Kokeilen tata hiphop-kollektiivia. Voimia muuten taas sinne toipiluuden syovereihin. Hienoa etta Katzenjammer kelpasi. Minulla on tassa varastossa toinenkin lahjakokoonpano jonka voisin toimituttaa kotiovellesi jahka paasen kotia taalta Hellaasta. Tanaan kavin kurkistamassa Askleppioksen ja Artemiksen temppeleita ja ihastelin Epidavroksen suunnattoman akustista ulkoilmateatteria. Kirjoittelen kommelluksistani pian. Yrita jaksaa.

    VastaaPoista