torstai 2. syyskuuta 2010

Asuinalueeni


Rakennus jossa asun on nimeltään Foyer Bos en Lommer. Tarkemmin oikeastaan rakennuksen nimi on Foyer ja se sijaitsee Bos en Lommer'in kaupunginosassa. Bos tarkoittaa metsää, Lommerista en tiedä. Sen tiedän etteivät paikalliset toistaiseksi ole myöskään kertoneet mitä se tarkoittaa. Wikipedian mukaan alueen pitäisi olla eräs vehreimpiä Amsterdamissa. En ole samaa mieltä. Täällä on kyllä puita, mutta Amsterdamissa on paljon vehreitä puistokatuja ja Amsterdamin ja Amstelveenin rajalla on jo hyvin metsäistä, vaikkakin metsä on istutettua (tosin, yli 96% Oulun eteläpuoleisista metsistä on myös enemmän tai vähemmän istutettu talousmetsää).

Jos asuinalueeni sitä osaa missä minä asun luonnehtii erityisesti joku, niin se on muslimien määrä. Joko kyse on siitä, että elämme Ramadanin kuukautta tai siitä, että alue on erityisen islamilainen tai molemmista yhtä aikaa. Islam kuitenkin näkyy asuinalueellani selvästi. Kuulen säännöllisesti Turkin kieltä, paikallinen toriaukea (Bos en Lommer Plein [suom. "Pläin" tarkoittaa aukeaa tai toria]) muistuttaa päivisin basaaria ja kun sen läpi kävelee kuulee resitoitua Koraania tai islamilaisen kulttuurialueen pop -musiikkia. Asuinalueellani julkisissa mainostauluissa mainostetaan Ramadan -festivaalia. Festivaalimainoksessa kysytään "Syötkö vielä lisää" hollanniksi.

Paikallisista muslimeista huomaa, että he ovat usein ylipainoisia ja verrattain lyhyitä valtaväestöön verrattuna. Hollantilaiset ovat Euroopan pisin kansallisvaltiossa elävä populaatio. Heidän keskipituutensa on 182-185 cm. Minä olen Suomessa ns. "pitkä", olen 184 cm. Täällä olen selvästi lyhyt. Toistuvasti seison ihmisten vieressä joita saan katsoa ylöspäin (myös akateemisessa mielessä). Luultavasti siis uskonnollisuus täälläkin ilmenee yhtä aikaa heikon terveyden ja suhteellisesti alhaisen koulutustason kanssa. Islamilainen asuinalueeni on meluisampi kuin muut alueet joissa olen toistaiseksi sompaillut. Keskusta etenkin on hiljainen paikka, mutta asuinalueellani kadulla öiseen aikaan huudellaan ja soitetaan musiikkia. Asuinalueeni muistuttaa tässä suhteessa varmaan enemmän Etelä-Eurooppaa kuin skandinaavista asuinaluetta. Mutta edelleen, muslimien eläväisyys saattaa liittyä Ramadaniin kun keskellä yötä, vasta auringonlaskun jälkeen, saa syödä ja kaikki hakeutuvat sukulaistensa luokse ruokailemaan. Asuntolani puolestaan on hyvin hiljainen. Ei uskoisi opiskelija-asuntolaksi.

Muualla kaupungissa islam ei näy hirveästi nyky-Helsinkiä enempää, vähän kuitenkin. Asuinalueellani on paljon muslimien pitämiä pikkuisa puoteja ja turkkilaisia ravintoloita, mikä täällä tarkoittaa laajempaa kirjoa kuin pelkkää kebabia. On hauska ajatella, miten turkkilaisesta ruokakulttuurista kuoriutuu esiin erilaisia puolia sen mukaan, mihin valtioon pitää integroitua. Suomessa liharuoka on miehuuden mitta ja Suomi-pojan symboli, täällä taas mieskuva on vähän pehmeämpi ja feminiinisempi, joten turkkilaisissa ravintoloissakin on tarjolla vähän muutakin kuin pelkkää lihaa. Kulttuuri vaikuttaa markkinoilla kysyntään ja tarjontaan. Islamilaisen asuinalueeni erottaa (tämän hetken havaintojeni valossa) muista asuinalueista sekin, että täällä näkee ulkona leikkiviä lapsia. Ilmeisesti asuinalue on turvallinen.

Kierrätykseen liittyvät käytännöt täällä vaihtelevat asuinalueittain. Minun kulmillani kierrätetään vain paperi ja lasi, mikä lienee tyhjää parempi. Metallijätteitä ei täällä pääse hirveästi kertymään, joten yritän kuitenkin ne eritellä muista jätteistä ja kuskata toisille asuinalueilla. Osa asuinalueista kierrättää joitakin muoveista, omani ilmeisesti ei. Se mitä olen saanut Amsterdamin kaupungin roskahuollon sivuja tavattua, niin näyttäisi siltä, että ainakin läpinäkyvät muovipullot voi kierrättää siten, että pakkaa ne läpinäkyvään muovipussiin pestynä ja jättää roskisten viereen. Olen nyt sitten tehnyt tätäkin, vaikka en ole ihan varma vielä, että meneekö tämä oikein. Biojätteitä täällä ei kierrätetä. Teoriassa kuitenkin voisi olla mahdollista käydä aika-ajoin Amsterdamin ja Amstelveenin rajaisella metsäalueella kippaamassa kahvinpurut johonkin kuoppaan vaivihkaa.

Hirveästi muuta en osaa toistaiseksi asuinalueestani sanoa. Lähettyvillä on kaksi erinomaista ruokakauppaa, mistä löytyy hyvin tavaraa vegaanisellekin ruokailijalle ja kun on oppinut pyöräilemään, niin täältä pääsee lipastollekin n. 20 minuutissa. Julkista liikennettä ei oikeastaan tarvitse kun pyörätiet ovat sen verran erinomaisia. Täällä pyöräilevät kaikki, pukumiehistä äiteihin. Täällä näkee paljon myös skoottereita ja ne tuntuvat liittyvän islamilaiseen taustaan, mutta en ole tehnyt luotettavaa tilastollista analyysia tästä havainnosta ; ).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti